Tiedon tasot ja ajattelutaidot biologian ja maantiedon päättöarviointikriteerien osaamisen kuvausten taustalla

Koulutus ja tutkinnot

Perusopetus

Arviointi ja todistukset

Osaamisen arviointi

Biologia

Maantiede /Maantieto

Miten tiedon tasojen ja ajattelutaitojen erot näkyvät biologian ja maantiedon päättöarviointikriteerien kuvauksissa? Millaisilla verbivalinnoilla eroja on osoitettu? Mikä oikeastaan on ymmärtämisen ja analysoimisen ero?

Sivulla avataan Krathwolin ja Andersonin taksonomian mukaisia tiedon tasoja ja ajattelutaitoja sekä niiden näkymistä biologian ja maantiedon päättöarviointikriteerien osaamisen kuvauksissa.

Kuva: Canva

Arviointityö alkaa opetuksen suunnittelusta

Opetuksen ja arvioinnin suunnittelu on aloitettava opetuksen tavoitteiden määrittelyllä. Paikallisesta opetussuunnitelmasta opettajan on tarkistettava, mitä opetuksen tavoitetta hän lähtee opettamaan eli miten tavoitteet on kohdennettu vuosiluokittain. Samalla on pohdittava, mitä sisältöjä käsitellä, jotta opetuksen tavoite saavutetaan: Miten suunnittelen ja arvioin (formatiivisesti) opetuksen, jotta oppilaat voivat saavuttaa opetuksen oppimisen tavoitteen? Millaisin oppimismenetelmin oppiminen sekä formatiivinen arviointi tapahtuvat? Miten ja milloin arvioin summatiivisesti käyttäen hyödyksi oppimisen tavoitteita ja päättöarvioinnin kriteereitä?

Opetuksen suunnittelussa on huomioitava myös laaja-alainen osaaminen. Selkeästi jäsennelty suunnitelma auttaa opettajaa opetustyössään ja helpottaa myös yhdenvertaisessa arviointityössä.

Osaamisen kuvausten taustalla

Biologian ja maantiedon osaamisen kuvaukset eli kriteerit on pyritty kirjoittamaan niin selkeiksi, että niiden avulla opettajan on helppo suorittaa päättöarviointia. Osaamisen kuvaukset auttavat myös opetuksen suunnittelussa. Biologian ja maantiedon kriteereissä on käytetty verbejä ja keskeisiä sisältöjä erottelemaan osaamisen tasoja.

Osaamisen kuvauksissa käytettyjen verbien taustalla on hyödynnetty Andersonin ja Krathwohlin taksonomista ajattelua. Käytetyt verbit voivat näyttäytyä opettajille hieman eri sävyisinä. Mitä eroa on esimerkiksi verbeillä “kertoa” tai “selittää”? Myös oppiaineiden välillä voi olla eroja: “kuvata” saattaa merkitä maantieteilijälle eri asiaa kuin kuvataiteilijalle.

Osaamisen kuvaukset muodostavat kokonaisuuden

Biologian ja maantiedon opetuksen tavoitteet, niistä johdetut oppimisen tavoitteet sekä osaamisen kuvaukset eli kriteerit muodostavat kokonaisuuden. Tämä pitää ottaa huomioon, kun opetusta ja arviointia suunnitellaan. Yksittäisten opetuksen tavoitteiden linkitykset muihin opetuksen tavoitteisiin pitää myös huomioida.

Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi.

Esimerkki tehtävänannosta

Kuvaile aineistosta löytyviä kulttuurimaisemia A ja B. Vertaile maisemia A ja B keskenään ja pohdi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kulttuurimaisemien syntyyn.

Esimerkkitehtävän arvioinnista

Aineistona voidaan käyttää karttoja, valokuvia tai satelliittikuvia. Oppilaan osaamisen tasoa kyseisessä tehtävässä voidaan arvioida tavoitteen 3 (T3) kriteerien avulla: ”oppilas kuvailee ja vertailee kulttuurimaisemia” (arvosanan 8 kuvauksesta). Jotta oppilas pystyy kuvailemaan ja vertailemaan tehtävänannossa olevaa maisemaa, tulee hänen myös ”osata kertoa, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan” (T4). Hän ”osaa kuvailla kulttuurimaisemia käyttäen maantieteen peruskäsitteitä”, kuten harvaan asuttu alue, lehtimetsäalue, sademetsäalue, maatalous, matkailu, ja ”vertailla näiden alueiden välisiä eroja” (T5). Tehtävänannossa hyödynnetään karttoja, valokuvia tai satelliittikuvia, jolloin ”oppilas osaa tulkita kuvia ja muuta geomediaa maantieteellisistä ilmiöistä” (T7). Samalla ”hän esittää maantieteellistä tietoa oppiaineelle ominaisella tavalla” ja vastausta laatiessaan (kirjallisesti, suullisesti) ”esittää perusteltuja näkemyksiään maantieteellisistä asioista” (T10).

Tiedon tasot – ajattelutaidot

Andersonin ja Krathwohlin taksonomisessa luokittelussa tiedolla nähdään olevan neljä tasoa: faktatieto, käsitetieto, menetelmätieto sekä metakognitiivinen tieto. Ajattelutaitoja on tässä taksonomiassa kuusi: muistaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, arvioiminen sekä luominen.

Tiedon kuusi tasoa ovat alhaalta ylös: muistaa, ymmärtää, soveltaa, analysoida, arvioida ja luoda — Kuvio 1. Ajattelutaidot Andersonin ja Krathwohlin taksonomian mukaan.

Osaamisen kuvauksissa eli kriteereissä samat verbit voivat kuvata erilaisia ajattelutaitoja riippuen siitä, millaisilla keskeisillä sisällöillä ja muilla täydennyksillä niitä on kuvauksessa tarkennettu. Näin ollen esimerkiksi ”kertoa” voi sopia eri ajattelutaitoihin riippuen siitä, millaista tiedon tasoa sillä kuvataan. Keskeistä on lukea koko osaamisen kuvaus ja pohtia, mitkä ovat osaamisen kuvausten keskeiset erot eri arvosanojen välillä.

Osaamisen syventyminen tiedon eri tasoilla

Maantieto, T1, arvosana 5:

Oppilas nimeää kartalta valtameret ja maanosat. (Faktatietoa)

Maantieto, T2, arvosana 7:

Oppilas osaa kertoa maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamista ilmiöistä esimerkkien avulla. (Käsitetietoa)

Maantieto, T8, arvosana 9:

Oppilas osaa toteuttaa rakenteeltaan selkeän maantieteellisen tutkimuksen. (Menetelmätietoa)

Metakognitiivinen tieto ei ole päättöarvioinnin kohteena.

Osaamisen syventyminen ajattelutaidoittain

Biologia, T4, arvosana 5:

Oppilas osaa kertoa, että yksilön ominaisuuksiin vaikuttavat sekä perimä että ympäristö. (Muistamista)

Biologia, T6, arvosana 7:

Oppilas kuvailee kestävän kehityksen osa-alueet ja antaa joitakin esimerkkejä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi biologian näkökulmasta. (Ymmärtämistä)

Biologia, T6: arvosana 9:

Oppilas arvioi biotalouden ja ekosysteemipalveluiden merkitystä kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. (Arvioimista)

Esimerkkejä osaamisen kuvauksissa käytetyistä verbeistä

Seuraavassa on avattu esimerkinomaisesti verbejä, joita osaamisen kuvauksissa käytetään ajattelutaitojen ja työskentelyn kuvaamiseen. Osaamisen kuvauksessa käytetyt verbit on kirjoitettu värilliselle pohjalle kursiivilla.